Ominaisuudet
Asteikko 1–5. Arvio perustuu rotumääritelmään ja rotujärjestön kuvauksiin. Yksittäinen koira voi poiketa rodun tyypillisistä piirteistä.
Plussat
- Väsymätön ja kestävä
- Ystävällinen myös vieraille
- Kestää kovaa pakkasta
- Erinomainen vaellusseuralainen
Miinukset
- Erittäin suuri liikuntatarve
- Voimakas metsästysvietti
- Ei sovellu vahtikoiraksi
- Ei sopeudu kaupunkiin
Historia ja alkuperä
Rotumääritelmän mukaan grönlanninkoira on yksi maailman vanhimmista koiraroduista, ja se on ammoisista ajoista ollut inuiittien ainoa rekikoira. Jalostukseen on valittu koiria ennen kaikkea voiman, sitkeyden ja kestävyyden perusteella.
Ominaisuuksiensa vuoksi grönlanninkoira sopii rotumääritelmän mukaan erityisen hyvin ulkoilmaihmisille: varusteita vetävä tai kantava koira on erinomainen seuralainen metsien ja tuntureiden vaeltajille.
Ulkonäkö ja koko
Grönlanninkoira on erittäin voimakas napaseudun pystykorva, jonka rakenne ja kestävyys sopivat rasittavaan rekityöhön arktisissa olosuhteissa. Urosten säkäkorkeus on vähintään 60 cm ja narttujen vähintään 55 cm.
Karvapeite on kaksinkertainen: pehmeä ja tiheä aluskarva sekä tiheä, suora ja karhea peitinkarva. Kaikki värit ovat sallittuja, niin yksi- kuin monivärisinä, paitsi albiino ja merle.
Luonne ja käyttäytyminen
Rotumääritelmän mukaan grönlanninkoira on intohimoinen ja väsymätön rekikoira, jonka pääominaisuudet ovat tarmokkuus, luonteenlujuus ja rohkeus. Se on ystävällinen ihmisiä, myös vieraita kohtaan.
Rekikoirana se ei ole erityisen kiintynyt kehenkään eikä siksi sovellu vahtikoiraksi. Sillä on voimakas metsästysvietti.
Liikunta ja hoito
Grönlanninkoira tarvitsee erittäin paljon liikuntaa ja mieluiten vetotyötä, kuten rekiajoa tai vaellusta kantoreppu selässä.
Turkki harjataan viikoittain, ja karvanlähtöaikana irtoavaa aluskarvaa on paljon.
Terveys
Grönlanninkoiralla ei ole PEVISA-terveystutkimusvaatimuksia, eikä Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä löydy rodulle julkaistua jalostuksen tavoiteohjelmaa.
Grönlannista tuotu koira voidaan ottaa Kennelliiton rekisteriin rotuunottomenettelyn kautta. Pennunostajan kannattaa kysyä kasvattajalta vanhempien terveystiedot.
Pennun hankinta
Mitä kasvattajalta kannattaa kysyä
- Ovatko molemmat vanhemmat rekisteröityjä, ja täyttävätkö ne rodun PEVISA-ehdot? Tulokset voi tarkistaa itse Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä KoiraNetistä.
- Millaisia vanhemmat ovat luonteeltaan? Pyydä saada tavata ainakin emä.
- Mitä geenitestejä vanhemmille on tehty?
- Miten pennut on totutettu ääniin, ihmisiin ja arkeen?
Rekisteröimättömän pennun taustaa on vaikea tarkistaa, eikä sille ole tehty rodun terveystutkimuksia.
Kenelle grönlanninkoira sopii?
| Ensimmäiseksi koiraksi | Ei sovi |
|---|---|
| Liikuntaa päivässä | 2 tuntia tai enemmän |
| Kerrostaloon | Ei sovi |
| Lapsiperheeseen | Sopii aktiiviseen perheeseen |
| Muiden koirien kanssa | Hyvin |
| Yksinolo | Kohtalaisesti |
Grönlanninkoira sopii kokeneelle ulkoilijalle tai vetokoiraharrastajalle, joka pystyy tarjoamaan sille päivittäin raskasta liikuntaa.
Usein kysytyt kysymykset
Mihin grönlanninkoiraa käytetään?
Se on inuiittien perinteinen rekikoira, ja rotumääritelmän mukaan se sopii myös vaelluskoiraksi.
Kuinka suureksi grönlanninkoira kasvaa?
Urosten säkäkorkeus on vähintään 60 cm ja narttujen vähintään 55 cm.
Sopiiko grönlanninkoira vahtikoiraksi?
Ei. Rotumääritelmän mukaan se on ystävällinen myös vieraille eikä sovellu vahtikoiraksi.
Mikä ero on grönlanninkoiralla ja siperianhuskylla?
Molemmat ovat pohjoisia rekikoiria, mutta ne ovat eri rotuja. Grönlanninkoira on voimakas ja kookas rekikoira.
Samankaltaiset rodut
Lähteet
- Kennelliitto: Grönlanninkoiran rotumääritelmä
- Kennelliitto: PEVISA-ohjelmat ja rotukohtaiset erityisehdot 2026