Shetlanninlammaskoira

Shetlanninlammaskoira eli sheltti on Shetlannin saarilta kotoisin oleva pieni paimenkoira. Se on älykäs, ystävällinen ja omistajaansa kiintyvä, ja se sopii hyvin sekä perhe- että harrastuskoiraksi.

PaimenkoiraPieniPerhekoiraSopii aloittelijalle
Shetlanninlammaskoira seisoo puistotiellä

Pikatiedot

KokoPieni
SäkäkorkeusUrokset ihanteellisesti 37 cm
Nartut ihanteellisesti 35,5 cm
Paino6–12 kg
Elinikä12–13 vuotta
AlkuperämaaIso-Britannia (Skotlanti)
FCIRyhmä 1, lammaskoirat (nro 88)
KäyttöSeura- ja lammaskoira
TurkkiPitkä, karhea peitinkarva ja tiivis pohjavilla
VäritSoopeli, kolmivärinen, sinimarmoroitu, mustavalkoinen, musta punaruskein merkein
Muut nimetSheltti, Shetland Sheepdog

Ominaisuudet

Asteikko 1–5. Arvio perustuu rotumääritelmään ja rotujärjestön kuvauksiin. Yksittäinen koira voi poiketa rodun tyypillisistä piirteistä.

LiikuntatarveKohtalainen · 3/5
TurkinhoitoTyöläs · 4/5
KarvanlähtöRunsas · 4/5
LapsiystävällisyysHyvä · 4/5
Sopii aloittelijalleHyvin · 4/5
KoulutettavuusHelppo · 5/5
HaukkuherkkyysHerkkä · 4/5

Plussat

  • Älykäs ja helppo kouluttaa
  • Kiintyy omistajaansa ja haluaa miellyttää
  • Pieni koko sopii moneen kotiin
  • Monipuolinen harrastuskaveri

Miinukset

  • Haukkuu herkästi
  • Runsas turkki vaatii harjausta ja pudottaa karvaa
  • Voi olla pidättyväinen vieraita kohtaan
  • Paimennusvietti voi kohdistua liikkuviin asioihin

Historia ja alkuperä

Shetlanninlammaskoira on kotoisin Skotlannin pohjoispuolella sijaitsevilta Shetlannin saarilta. Pienikokoisia koiria käytettiin siellä lampaiden ja siipikarjan paimentamiseen ja pitämään ne poissa viljelyksiltä. Pieni koira söi vähemmän, mikä oli karulla saarella tärkeää.

Rotua kehitettiin myöhemmin muun muassa pitkäkarvaisen skotlanninpaimenkoiran avulla, minkä vuoksi sheltti muistuttaa pienoiskollieta. Nykyään se on suosittu seura- ja harrastuskoira ympäri maailmaa.

Ulkonäkö ja koko

Rotumääritelmä kuvaa shelttiä pieneksi, pitkäkarvaiseksi ja erittäin kauniiksi paimenkoiraksi, joka ei saa olla kömpelö eikä karkea. Urosten ihannesäkäkorkeus on 37 cm ja narttujen 35,5 cm, ja yli 2,5 cm poikkeama on vakava virhe. Paino on tyypillisesti 6–12 kg.

Turkissa on pitkä, karhea ja suora peitinkarva sekä lyhyt, pehmeä ja tiivis pohjavilla. Kaulus on erittäin runsas. Hyväksyttyjä värejä ovat soopeli eri sävyissään, kolmivärinen, sinimarmoroitu (blue merle), mustavalkoinen sekä musta punaruskein merkein. Valkoiset merkit ovat toivottuja.

Luonne ja käyttäytyminen

Rotumääritelmän mukaan sheltti on valpas, ystävällinen, älykäs, sitkeä ja aktiivinen. Se on kiintynyt omistajaansa ja kuuliainen, mutta pidättyväinen vieraita kohtaan. Se ei saa koskaan olla hermostunut.

Sheltti haukkuu herkästi, mikä kannattaa ottaa huomioon etenkin kerrostalossa. Paimennusvietti voi näkyä siten, että koira yrittää ohjata lapsia tai muita lemmikkejä. Hyvin sosiaalistettuna se tulee hyvin toimeen lasten ja muiden koirien kanssa.

Koulutus ja harrastukset

Sheltti oppii nopeasti ja haluaa tehdä yhteistyötä, joten se sopii myös ensimmäiseksi koiraksi. Herkkänä rotuna se reagoi parhaiten palkitsemiseen perustuvaan koulutukseen.

Shetlanninlammaskoirat menestyvät erityisesti agilityssä ja tottelevaisuuskoulutuksessa. Sopivia lajeja ovat myös rally-toko, paimennus, tempputreeni ja nose work.

Liikunta ja turkinhoito

Sheltti tarvitsee noin tunnin tai puolitoista liikuntaa päivässä. Se jaksaa pitkiäkin lenkkejä, mutta sopeutuu myös rauhallisempaan arkeen, kunhan saa aivotyötä.

Runsas turkki harjataan kerran tai kaksi viikossa niin, että myös pohjavilla tulee käsiteltyä. Karvanvaihdon aikaan irtoavaa pohjavillaa on paljon. Korvien takaa ja kainaloista turkki takkuuntuu helpoimmin.

Terveys ja PEVISA

Shetlanninlammaskoira kuuluu PEVISA-ohjelmaan. Pentueen vanhemmilta vaaditaan lonkka- ja kyynärnivelkuvaus sekä silmätarkastus, ja uroksen jälkeläismäärää on rajoitettu. Silmät tutkitaan yleensä jo pentuna ennen luovutusta, koska perinnöllinen silmäsairaus CEA voidaan todeta jo pennulla.

Jalostuksen tavoiteohjelman mukaan shetlanninlammaskoiran keskimääräinen elinikä on ollut 10 vuotta 9 kuukautta, ja vanhuuteen kuolleet ovat eläneet keskimäärin 13,5-vuotiaiksi. Vanhuuden jälkeen yleisimpiä kuolinsyitä ovat kasvainsairaudet, tapaturmat, sydänsairaudet sekä maksan ja ruoansulatuskanavan sairaudet.

Silmäsairaudet CEA ja PRA

Jalostuksen tavoiteohjelman mukaan collie eye anomaly (CEA) on todettu noin 9 %:lla shetlanninlammaskoirista, ja sen vakavimmat muodot voivat johtaa sokeuteen. CEA on ollut rodun PEVISA-ohjelmassa vuodesta 1993. Etenevä verkkokalvon surkastuma (PRA) on sheltillä melko harvinainen, mutta siihen ei ole hoitoa. Se on ollut PEVISA-ohjelmassa vuodesta 2007, ja siihen on olemassa kaksi geenitestiä.

Alkuperäinen käyttö

Jalostuksen tavoiteohjelman mukaan shetlanninlammaskoiran alkuperäinen tehtävä oli toimia hälyttävänä pihavahtina ja lammaspaimenena Shetlannin saarten karuissa oloissa. Paimennustaipumusta ei ole rodussa erityisesti vahvistettu jalostuksella, mutta se elää yhä vahvana monella sheltillä.

Paimennus antaa sheltille mahdollisuuden käyttää vaistojaan, ja moni sheltti menestyy myös agilityssä ja tottelevaisuuskokeissa.

Arki ja luonne tutkimusten valossa

Shetlanninlammaskoiran luonnetta on tutkittu Suomessa poikkeuksellisen paljon. Jalostuksen tavoiteohjelman mukaan keskeisin luonteeseen liittyvä haaste ovat pelot: suomalaisten kyselytutkimusten perusteella voimakasta pelkoa ihmisiä, koiria, ääniä tai uusia kohteita kohtaan esiintyy noin neljäsosalla sheltteistä.

Arkuus ja haukkuminen

Laajassa koirien käyttäytymistutkimuksessa (Hakanen ym. 2020, 411 shelttiä) shetlanninlammaskoirilla todettiin keskimääräistä enemmän yleistä arkuutta sekä keskimääräistä enemmän haukkumista. Siksi pennun huolellinen sosiaalistaminen ja rauhallinen totuttaminen uusiin tilanteisiin on sheltillä erityisen tärkeää.

Mitä tämä tarkoittaa ostajalle

Kysy kasvattajalta vanhempien luonteesta ja mahdollisista MH-luonnekuvauksen tai luonnetestin tuloksista. Rotujärjestö pitää pelkojen vähentämistä jalostuksen keskeisenä tavoitteena.

Rodun tilanne Suomessa

Shetlanninlammaskoira on yksi Suomen suosituimmista roduista. Jalostuksen tavoiteohjelman mukaan vuosina 1951–2020 rekisteröitiin yhteensä 31 877 shelttiä. Vuosina 2015–2019 rekisteröitiin yhteensä 5 152 koiraa, ja eniten rekisteröintejä oli vuonna 2017, jolloin rekisteröitiin 1 098 shelttiä.

Aluksi sheltit tuotiin Suomeen Isosta-Britanniasta ja Ruotsista, ja 1990-luvulla myös Virosta. Rodun rotujärjestö on Shetlanninlammaskoirat ry.

Pennun hankinta

Mitä kasvattajalta kannattaa kysyä

  • Ovatko molemmat vanhemmat rekisteröityjä, ja täyttävätkö ne rodun PEVISA-ehdot? Tulokset voi tarkistaa itse Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä KoiraNetistä.
  • Millaisia vanhemmat ovat luonteeltaan? Pyydä saada tavata ainakin emä.
  • Mitä geenitestejä vanhemmille on tehty?
  • Miten pennut on totutettu ääniin, ihmisiin ja arkeen?

Rekisteröimättömän pennun taustaa on vaikea tarkistaa, eikä sille ole tehty rodun terveystutkimuksia.

Tunne pentutehtailun tunnusmerkit ennen kuin vastaat pentuilmoitukseen. Pentu ei myöskään ole ainoa vaihtoehto: aikuinen koira voi etsiä uutta kotia rotujärjestön uudelleensijoituksen tai rescue-yhdistyksen kautta, ja myös sekarotuinen koira voi sopia sinulle hyvin.

Kenelle shetlanninlammaskoira sopii?

Ensimmäiseksi koiraksiSopii hyvin
Liikuntaa päivässäNoin 1–1,5 tuntia
KerrostaloonVarauksella, haukkuherkkyys on huomioitava
LapsiperheeseenSopii
Muiden koirien kanssaTulee yleensä hyvin toimeen
YksinoloKohtuullisesti

Sheltti sopii perheelle tai yksin asuvalle, joka haluaa pienen mutta aktiivisen ja oppivaisen koiran. Haukkumisen vuoksi se vaatii ohjausta, ja turkinhoitoon on varattava aikaa joka viikko.

Omistajien kokemukset

Onko sinulla shetlanninlammaskoira?

Rodusta ei ole vielä julkaistu omistajien kokemuksia. Kerro muille rotua harkitseville, millaista arki rodun kanssa on – riittää muutama lause.

Kerro oma kokemuksesi

Julkaistaan nimimerkillä, kun kokemus on tarkistettu.

Usein kysytyt kysymykset

Haukkuuko sheltti paljon?

Sheltti haukkuu herkästi. Haukkumista voi vähentää koulutuksella ja riittävällä tekemisellä, mutta se kannattaa huomioida etenkin kerrostalossa.

Paljonko sheltti tarvitsee liikuntaa?

Noin 1–1,5 tuntia päivässä sekä aivotyötä, kuten koulutusta tai harrastuksia.

Onko sheltti pienoiskollie?

Ei. Shetlanninlammaskoira on oma rotunsa, vaikka se muistuttaa pitkäkarvaista skotlanninpaimenkoiraa ja sen kehityksessä on käytetty collieita.

Mikä on shetlanninlammaskoiran elinikä?

Sheltti elää tavallisesti 12–13 vuotta. Rotujärjestön tilastossa vanhuuteen kuolleet ovat eläneet keskimäärin 13,5-vuotiaiksi.

Sopiiko sheltti allergikolle?

Ei yleensä. Sheltin runsas turkki pudottaa karvaa, eikä se ole hypoallergeeninen rotu.

Onko sheltti arka koira?

Rotujärjestön mukaan voimakasta pelkoa esiintyy noin neljäsosalla sheltteistä. Huolellinen sosiaalistaminen ja luonteeltaan tasapainoiset vanhemmat ovat tärkeitä.

Kuinka paljon shetlanninlammaskoiria rekisteröidään Suomessa?

Vuosina 2015–2019 yhteensä 5 152 koiraa. Ennätysvuonna 2017 rekisteröitiin 1 098 shelttiä.

Mikä on CEA?

Perinnöllinen silmäsairaus (collie eye anomaly), joka on todettu noin 9 %:lla sheltteistä. Silmät tutkitaan yleensä jo pentuna.

Mihin shetlanninlammaskoiraa on alun perin käytetty?

Hälyttävänä pihavahtina ja lammaspaimenena Shetlannin saarilla.

Samankaltaiset rodut

Lähteet

  1. Kennelliitto: Shetlanninlammaskoiran rotumääritelmä
  2. Kennelliitto: PEVISA-ohjelmat ja rotukohtaiset erityisehdot 2026
  3. Shetlanninlammaskoirat ry: Shetlanninlammaskoiran jalostuksen tavoiteohjelma 2023–2027
  4. Shetlanninlammaskoirat ry: Shetlanninlammaskoiran jalostuksen tavoiteohjelma 2023–2027 (rekisteröinnit, käyttäytymistutkimukset ja silmäsairaudet)
Päivitetty 6.11.2026 · Koirarodut.com-toimitus