Pekingeesi

Ominaisuudet

Asteikko 1–5. Arvio perustuu rotumääritelmään ja rotujärjestön kuvauksiin. Yksittäinen koira voi poiketa rodun tyypillisistä piirteistä.

Historia ja alkuperä

Jalostuksen tavoiteohjelman mukaan pekingeesi on peräisin Kiinasta, ja joidenkin lähteiden mukaan sitä kasvatettiin keisarillisessa hovissa jo Han-dynastian aikaan. Rodun kehitys liittyy buddhismin saapumiseen Kiinaan: koirista haluttiin luoda buddhalaisten tarinoiden kesyn leijonan kaltaisia ”pieniä leijonakoiria”.

Pekingeesin alkuperäinen tehtävä oli toimia leijonan korvikkeena, koristeena ja pahojen henkien karkottajana keisarillisessa hovissa. Länsimaissa tunnetuin pekingeesien ystävä on leskikeisarinna Cixi (T’Zu Hsi), joka oli vallassa vuosina 1861–1908.

Ulkonäkö ja koko

Rotumääritelmän mukaan pekingeesi on pieni, sopusuhtainen ja kohtuullisen tiivisrakenteinen koira, joka tuntuu nostettaessa yllättävän painavalta. Urosten ihannepaino on enintään 5 kg ja narttujen enintään 5,4 kg.

Karva on kohtuullisen pitkää ja suoraa, ja runsas harja muodostaa kaulurin. Korvissa, raajoissa, hännässä ja varpaissa on runsaat hapsut. Kaikki värit ovat sallittuja paitsi albiino ja maksanruskea. Rotumääritelmän mukaan minkäänlaiset hengitys- tai liikuntavaikeudet eivät ole hyväksyttäviä.

Luonne ja käyttäytyminen

Rotumääritelmän mukaan pekingeesi on peloton, uskollinen ja pidättyväinen, ei arka eikä vihainen. Sen ilme on tarkkaavainen ja älykäs, ja se on erittäin omanarvontuntoinen ja ylhäinen.

Rotujärjestö pitää pekingeesiä nyky-yhteiskuntaan ihanteellisena seurakoirana.

Liikunta ja hoito

Pekingeesi tarvitsee lyhyitä päivittäisiä lenkkejä. Helteellä liikuntaa on vältettävä, koska rotu on altis lämpöhalvaukselle.

Runsas turkki harjataan useita kertoja viikossa, ja silmät ja kasvojen ihopoimut puhdistetaan säännöllisesti.

Terveys

Pekingeesin (kiinanpalatsikoiran) PEVISA-ohjelma edellyttää jalostuskoirilta polvitutkimusta ja enintään 36 kk vanhaa silmätutkimusta. Lisäksi toisella vanhemmista on oltava hyväksytty BOAS-testi, jolla arvioidaan lyhytkalloisuuteen liittyviä hengitysongelmia.

Jalostuksen tavoiteohjelman mukaan keskeisin terveysongelma on lyhytkalloisuuden oireyhtymä: ahtaat sieraimet, ahdas nenänielu ja hengitysvaikeudet. Rotu on altis lämpöhalvaukselle, ja suuret, hieman ulkonevat silmät ovat alttiita vaurioille. Rotujärjestö arvioi keskimääräiseksi eliniäksi noin 9–10 vuotta.

Pennun hankinta

Mitä kasvattajalta kannattaa kysyä

• Ovatko molemmat vanhemmat rekisteröityjä, ja täyttävätkö ne rodun PEVISA-ehdot? Tulokset voi tarkistaa itse Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä KoiraNetistä.
• Millaisia vanhemmat ovat luonteeltaan? Pyydä saada tavata ainakin emä.
• Mitä geenitestejä vanhemmille on tehty?
• Miten pennut on totutettu ääniin, ihmisiin ja arkeen?

Rekisteröimättömän pennun taustaa on vaikea tarkistaa, eikä sille ole tehty rodun terveystutkimuksia.

Kenelle pekingeesi sopii?

Pekingeesi sopii rauhalliseen kotiin omistajalle, joka arvostaa itsenäistä ja uskollista pientä koiraa ja valitsee pennun terveistä, BOAS-testatuista vanhemmista.

Usein kysytyt kysymykset

Samankaltaiset rodut

Lähteet

1. Kennelliitto: Kiinanpalatsikoiran (pekingeesin) rotumääritelmä
2. Kennelliitto: PEVISA-ohjelmat ja rotukohtaiset erityisehdot 2026
3. Rotujärjestö: Pekingeesin jalostuksen tavoiteohjelma