Rescue-koirat – kotia etsivät kodittomat koirat

Kaikkien uusien koirien ei tarvitse olla pentuja. Kodittomia ja hylättyjä koiria on maailmassa valtavasti, ja moni niistä sopisi hyvin jonkun lemmikiksi. Rescue-koiran ottaminen on hieno tapa auttaa, kunhan sen tekee harkiten. Tässä oppaassa kerrotaan, mitä rescue-koira tarkoittaa, mitä tuonnissa on huomioitava ja miten koira saa parhaan alun uudessa kodissa.
Mikä on rescue-koira?
Rescue-koiralla tarkoitetaan kodittomaksi jäänyttä, hylättyä tai huonoista oloista pelastettua koiraa, jolle etsitään uutta kotia. Suomessa puhutaan yleensä kahdesta ryhmästä:
- Kotimaiset löytö- ja kodinvaihtajakoirat, jotka ovat päätyneet löytöeläintaloon, eläinsuojeluyhdistykselle tai joiden omistaja ei voi enää pitää niitä.
- Ulkomailta tuodut katu- ja tarhakoirat, joita rescue-yhdistykset tuovat Suomeen esimerkiksi Etelä- ja Itä-Euroopasta.
Valtaosa rescue-koirista on sekarotuisia. Mitä sekarotuisen koiran terveydestä ja luonteesta voi ennustaa, kerrotaan oppaassa sekarotuinen koira.
Kuinka paljon kodittomia koiria on?
Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että kodittomia koiria on maailmassa noin 200 miljoonaa. Luku on arvio, sillä kulkukoiria on vaikea laskea. Mittakaava kertoo kuitenkin sen, ettei ongelmaa ratkaista adoptioilla. Kulkukoirien määrä vähenee vain, jos niiden lisääntymistä estetään paikan päällä esimerkiksi sterilointiohjelmilla. Siksi myös Ruokavirasto muistuttaa, että eläinten auttaminen niiden kotimaassa on eläinsuojelun kannalta parempi ja turvallisin tapa auttaa.
Suomessa kunnat vastaavat irrallaan tavattujen koirien ja kissojen tilapäisestä hoidosta. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY:n mukaan valtaosa löytöeläintaloihin päätyvistä koirista haetaan takaisin alkuperäisiin koteihinsa. Kotia etsiviä kotimaisia koiria on siis vähemmän kuin esimerkiksi kissoja, mikä on yksi syy ulkomaisten rescue-koirien suosioon.
Kotimainen vaihtoehto ensin
Ennen kuin katsot ulkomaisia koiria, kannattaa kysyä paikalliselta eläinsuojeluyhdistykseltä ja löytöeläintalolta. Myös rotujärjestöillä on usein uudelleensijoitustoimintaa, jonka kautta aikuiset rotukoirat etsivät uutta kotia. Kotimaisen koiran etuna on, että sen tausta tunnetaan usein paremmin eikä tuontiin liittyviä tautiriskejä ole.
Esimerkiksi HESY kertoi vuonna 2021, että sen luovuttamat koirat ovat rokotettuja, madotettuja ja eläinlääkärin tarkastamia ja että ne tunnistusmerkitään ja rekisteröidään ennen luovutusta.
Koira ulkomailta – mitä on huomioitava?
Kodittoman koiran adoptointi ulkomailta on laillista, kun Ruokaviraston ohjeita noudatetaan. Ruokavirasto kuitenkin korostaa, ettei tuonti ole silloinkaan riskitöntä. Tuoja vastaa siitä, että koira ja sen asiakirjat täyttävät vaatimukset, ja myös kaikista tuonnin kustannuksista.
Tuonnin perusvaatimukset
EU-maasta Suomeen tuotavalta koiralta vaaditaan muun muassa:
- tunnistusmerkintä eli mikrosiru
- EU:n lemmikkieläinpassi
- voimassa oleva raivotautirokotus
- eläinlääkärin antama lääkitys ekinokokkiloista vastaan ennen Suomeen saapumista.
Jos koira tulee korkean raivotautiriskin maasta, sillä on oltava myös hyväksytty raivotaudin vasta-ainetutkimus. Rescue-järjestöjen maahan tuomat eläimet ovat kaupallista tuontia, jota Ruokavirasto valvoo. Kaupallisesti eläimiä tuovan on rekisteröidyttävä EU:n TRACES-järjestelmään, ja tuontikoiran ostajan kannattaa pyytää myyjältä TRACES-todistus.
Laittomasti tuotu koira voidaan palauttaa lähtömaahan, lopettaa tai määrätä karanteeniin tuojan kustannuksella.
Tautiriskit
Ruokaviraston mukaan rescue-koirien mukana Suomeen on tullut muun muassa penikkatautia, parvovirusripulia, leishmaniaa, Brucella canis -bakteeria, sydänmatoa, erlikioosia ja babesioosia. Osa taudeista tarttuu myös ihmiseen. Raivotauti voi olla oireeton pitkään. Ekinokokki ei aiheuta koiralle oireita, mutta se voi silti levitä.
Ruokaviraston vuonna 2019 julkaisemassa riskinarviossa tuontikoirilla todettiin puutteita raivotaudin rokotevasta-ainetasoissa. Lisäksi antibiooteille vastustuskykyisten ESBL-bakteerien kantajuus oli yleistä tietyistä maista tuoduilla koirilla. Kaikkia tauteja ei tutkita tuonnin yhteydessä, joten pelkkä rokotus ei takaa, että koira on terve.
Ota rescue-koiran kanssa heti alkuun yhteyttä omaan eläinlääkäriin ja keskustele, mitä tutkimuksia koiralle kannattaa tehdä sen alkuperämaan perusteella.
Näin valitset luotettavan yhdistyksen
Rescue-yhdistyksiä on paljon, ja ne toimivat yleensä vapaaehtoisvoimin. Luotettava toimija
- on rekisteröity yhdistys ja kertoo avoimesti, miten toiminta rahoitetaan
- kertoo koiran tunnetun taustan, terveydentilan ja tehdyt tutkimukset rehellisesti, myös epävarmuudet
- hoitaa tuonnin laillisesti ja antaa koiran asiakirjat sinulle
- haastattelee sinut ja miettii, sopiiko koira juuri sinun kotiisi
- tekee kirjallisen sopimuksen ja tukee sinua myös luovutuksen jälkeen
- auttaa löytämään koiralle uuden kodin, jos sopeutuminen ei onnistu.
Mieti tarkkaan, jos koiran voi varata pelkän kuvan ja lyhyen esittelyn perusteella ilman keskustelua. Ruokavirasto kehottaa välttämään eläimiä, joiden alkuperä on epäselvä, ja varmistamaan, että tuotu eläin on tuotu laillisesti.
Rescue-koiran sopeutuminen uuteen kotiin
Rescue-koiran tausta voi olla kadulla, tarhalla tai laiminlyöneessä kodissa. Kaikki niistä eivät ole tottuneet sisätiloihin, hihnaan, kaupungin ääniin tai yksin olemiseen. Sopeutuminen vie aikaa, ja se on täysin normaalia.
- Anna aikaa ja rauhaa. Ensimmäiset viikot kannattaa pitää arki yksinkertaisena ja välttää isoja vierailuja ja uusia paikkoja.
- Pidä huolta turvallisuudesta. Arka koira voi karata, joten valjaiden ja tunnistusmerkinnän on oltava kunnossa heti ensimmäisestä päivästä.
- Opeta perustaidot rauhassa. Sisäsiisteys, yksin oleminen ja hihnakäytös voivat vaatia harjoittelua myös aikuiselta koiralta.
- Hae apua ajoissa. Jos koira on hyvin pelokas tai käyttäytyy aggressiivisesti, ota yhteyttä yhdistykseen, eläinlääkäriin tai koirakouluttajaan.
Muista myös rekisteröinti: kaikki Suomessa pidettävät koirat on tunnistusmerkittävä ja ilmoitettava Ruokaviraston koirarekisteriin, ja omistajan vaihtuessa haltijanvaihdos ilmoitetaan rekisteriin.
Muita tapoja auttaa
Jos koiran ottaminen ei ole nyt mahdollista, kodittomia koiria voi auttaa muutenkin:
- Sijaiskoti: Moni yhdistys etsii väliaikaisia koteja, joissa koira odottaa pysyvää kotia ja tottuu samalla kotiarkeen.
- Vapaaehtoistyö: Löytöeläintalot ja yhdistykset tarvitsevat apua esimerkiksi ulkoilutukseen, kuljetuksiin ja tapahtumiin.
- Lahjoitukset: Rahalahjoitukset paikallisille sterilointi- ja rokotusohjelmille auttavat kodittomia koiria niiden kotimaassa.
- Vastuullinen koiranpito: Huolehdi omasta koirastasi, äläkä teetä sillä suunnittelemattomia pentuja.
EU:n uusi asetus koskee myös löytöeläinsuojia
EU:n neuvosto hyväksyi toukokuussa 2026 ensimmäisen EU:n laajuisen asetuksen koirien ja kissojen hyvinvoinnista ja jäljitettävyydestä. Se tuo yhteiset vaatimukset kasvattajille, myyjille ja välittäjille sekä myös löytöeläinsuojille ja sijaiskodeille. Asetus edellyttää koirien ja kissojen tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä koko EU:ssa, ja sitä aletaan soveltaa pääsääntöisesti kahden vuoden kuluttua voimaantulosta.
Kodittomia koiria auttavat tahot Suomessa
- Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY
- SEY Suomen Eläinsuojelu ja sen jäsenyhdistykset eri puolilla Suomea
- Rescueyhdistys Kulkurit
- Viipurin Koirat
- Autetaan Eläimiä
- Hard Luck Paws
- Rekku Rescue
- Balkanin koirat
- Kodittomat Bulgarian koirat
- Pet Rescue Finland
Lista ei ole kattava, eikä Koirarodut.com ole arvioinut yhdistysten toimintaa. Käytä yllä olevaa tarkistuslistaa, kun valitset yhdistystä. Yleisiä vinkkejä koiran valintaan löydät koiran hankinnan oppaasta.
Usein kysytyt kysymykset
Onko rescue-koiran tuominen ulkomailta laillista?
On, kun Ruokaviraston ohjeita noudatetaan. Koiralla on oltava muun muassa mikrosiru, lemmikkieläinpassi, voimassa oleva raivotautirokotus ja ekinokokkilääkitys. Rescue-järjestöjen tuomat koirat ovat kaupallista tuontia, jota Ruokavirasto valvoo.
Mitä tauteja ulkomailta tuodut koirat voivat kantaa?
Ruokaviraston mukaan rescue-koirien mukana on tullut muun muassa penikkatautia, parvovirusripulia, leishmaniaa, Brucella canis -bakteeria ja sydänmatoa. Osa taudeista tarttuu ihmiseen. Keskustele eläinlääkärin kanssa, mitä tutkimuksia koiralle kannattaa tehdä.
Mistä löydän kotia etsivän koiran Suomesta?
Kysy paikalliselta eläinsuojeluyhdistykseltä, löytöeläintalolta ja rotujärjestöjen uudelleensijoitustoiminnasta. Kotimaisen koiran tausta tunnetaan usein paremmin, eikä tuontiin liittyviä tautiriskejä ole.
Paljonko rescue-koira maksaa?
Hinta vaihtelee yhdistyksittäin, joten kysy aina, mitä hintaan sisältyy. Esimerkiksi HESY:n koirat maksoivat vuonna 2021 alkaen 500 euroa.
Kuinka kauan rescue-koiran sopeutuminen kestää?
Jokainen koira on yksilö. Osa kotiutuu päivissä, osa tarvitsee kuukausia. Rauhallinen arki, turvallisuudesta huolehtiminen ja perustaitojen harjoittelu auttavat, ja vaikeissa tilanteissa kannattaa kysyä apua yhdistykseltä tai koirakouluttajalta.
Lähteet
- Ruokavirasto: An imported dog may pose a risk
- Ruokavirasto: Zoonoottiset taudinaiheuttajat tuontikoirissa (riskinarvio 2/2019)
- Verkkouutiset / Tulli: Lemmikin maahantulon edellytykset
- STT Info: Tuontikoiran ostajan kannattaa pyytää TRACES-todistus myyjältä
- Taloustaito: Antaisinko löytöeläimelle kodin? (HESY:n haastattelu, 2021)
- Four Paws: Stray animals – pets without a home (WHO:n arvio kulkukoirien määrästä)
- Maa- ja metsätalousministeriö: EU vahvistaa kissojen ja koirien hyvinvointia ja jäljitettävyyttä (27.5.2026)