Shiba

Ominaisuudet

Asteikko 1–5. Arvio perustuu rotumääritelmään ja rotujärjestön kuvauksiin. Yksittäinen koira voi poiketa rodun tyypillisistä piirteistä.

Historia ja alkuperä

Rotumääritelmän mukaan shiba on alkuperäinen japanilainen rotu, joka on peräisin jo esihistoriallisilta ajoilta. Sana shiba tarkoittaa alun perin jotakin pienikokoista. Rodun kotiseutua on Japaninmereen rajoittuva vuoristoalue, jossa sitä käytettiin pienriistan ja lintujen metsästykseen.

Kun Englannista tuotiin lintukoiria vuosina 1868–1912, shibaa risteytettiin niiden kanssa niin laajasti, että puhdasrotuisesta shibasta tuli harvinainen. Noin vuonna 1928 Japanissa alettiin vaalia jäljellä olevia puhtaita linjoja, rotumääritelmä laadittiin 1934, ja vuonna 1937 shiba julistettiin kansallisaarteeksi.

Ulkonäkö ja koko

Shiba on pieni, tasapainoinen ja lihaksikas pystykorva, jolla on pystyt kolmiomaiset korvat ja selän päälle kiertyvä häntä. Urosten ihannekorkeus on 39,5 cm ja narttujen 36,5 cm.

Peitinkarva on karheaa ja suoraa ja aluskarva pehmeää ja tiheää. Värit ovat punainen, musta punaruskein merkein sekä seesami, musta seesami ja punainen seesami. Kaikilla väreillä on urajiro-kuvio: vaaleaa karvaa kuonon sivuilla, poskissa, kaulan alla, rinnassa, vatsassa ja raajojen sisäsivuilla.

Luonne ja käyttäytyminen

Rotumääritelmän mukaan shiba on uskollinen, innokas ja erittäin tarkkaavainen.

Shiba on itsenäinen ja omapäinen alkukantainen koira, joka kiintyy perheeseensä mutta ei tottele sokeasti. Koulutus vaatii kärsivällisyyttä ja hyvää palkkaa. Jalostuksen tavoiteohjelman mukaan shiboille on melko tyypillistä joskus aggressiivinen käytös toisia, erityisesti samaa sukupuolta olevia koiria kohtaan.

Liikunta ja turkinhoito

Shiba tarvitsee päivittäistä liikuntaa ja virikkeitä. Lenkit vaihtelevassa maastossa, hajutyöskentely ja aktivointileikit sopivat sille hyvin.

Shiba on siisti koira, ja sen turkki on helppohoitoinen. Karvanvaihdon aikaan aluskarvaa irtoaa runsaasti.

Terveys ja PEVISA

Shiba kuuluu PEVISA-ohjelmaan. Pentueen vanhemmilta vaaditaan lonkka- ja kyynärnivelkuvaus, polvitutkimus ja silmätutkimus, joka on enintään 36 kuukautta vanha. Nartun on oltava vähintään 24 ja uroksen 18 kuukauden ikäinen.

Jalostuksen tavoiteohjelman mukaan shibat ovat suhteellisen pitkäikäisiä: keskimääräinen elinikä on 10 vuotta 9 kuukautta, monet elävät yli 13-vuotiaiksi ja vanhuuteen kuolevat lähes 14,5-vuotiaiksi.

Pennun hankinta

Mitä kasvattajalta kannattaa kysyä

• Ovatko molemmat vanhemmat rekisteröityjä, ja täyttävätkö ne rodun PEVISA-ehdot? Tulokset voi tarkistaa itse Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä KoiraNetistä.
• Millaisia vanhemmat ovat luonteeltaan? Pyydä saada tavata ainakin emä.
• Mitä geenitestejä vanhemmille on tehty?
• Miten pennut on totutettu ääniin, ihmisiin ja arkeen?

Rekisteröimättömän pennun taustaa on vaikea tarkistaa, eikä sille ole tehty rodun terveystutkimuksia.

Kenelle shiba sopii?

Shiba sopii omistajalle, joka arvostaa itsenäistä ja siistiä koiraa ja on valmis kärsivälliseen koulutukseen.

Usein kysytyt kysymykset

Samankaltaiset rodut

Lähteet

1. Kennelliitto: Shiban rotumääritelmä
2. Kennelliitto: PEVISA-ohjelmat ja rotukohtaiset erityisehdot 2026
3. Rotujärjestö: Shiban jalostuksen tavoiteohjelma