Ominaisuudet
Asteikko 1–5. Arvio perustuu rotumääritelmään ja rotujärjestön kuvauksiin. Yksittäinen koira voi poiketa rodun tyypillisistä piirteistä.
Plussat
- Valpas ja tarkkaavainen
- Kiintyy omistajaansa
- Ei arka eikä aggressiivinen
- Pieni ja helppo ottaa mukaan
Miinukset
- Karkea turkki vaatii trimmausta
- Lyhyt kuono, BOAS-riski
- Syringomyelian riski
- Hauras pienten lasten leikeissä
Historia ja alkuperä
Rotumääritelmän mukaan kaikki kolme rotua, griffon bruxellois, griffon belge ja petit brabançon, polveutuvat pienistä karkeakarvaisista koirista, joita kutsuttiin Smousjeiksi ja jotka elivät vuosisatoja Brysselin alueella.
1800-luvulla näihin koiriin risteytettiin rubyvärisiä kingcharlesinspanieleita ja mopseja. Näin saatiin aikaan lyhyt musta karva, ja nykyinen rotutyyppi vakiintui. Pieniä ja hyvin valppaita koiria kasvatettiin vartioimaan hevosvaunuja ja hävittämään jyrsijöitä talleilta. Ensimmäiset griffon bruxelloisit rekisteröitiin Belgian rotukirjaan vuonna 1883.
Ulkonäkö ja koko
Griffon belge on pieni, tiivis ja vankka koira, jonka paino vaihtelee 3,5 kilosta 6 kiloon. Melko suuri ja ilmeikäs pää on rodun tärkein erityispiirre.
Karva on luonnostaan karkeaa ja hieman laineikasta, ja koiralla on aluskarva. Väri on musta tai musta puhtain ja selvärajaisin punaruskein merkein. Väri erottaa sen sisarroduista: griffon bruxellois on punainen, ja petit brabançon on lyhytkarvainen.
Luonne ja käyttäytyminen
Rotumääritelmä kuvaa griffoneita tasapainoisiksi, valppaiksi ja itsetietoisiksi pieniksi koiriksi, jotka ovat omistajaansa hyvin kiintyneitä ja erittäin tarkkaavaisia. Ne eivät ole arkoja eivätkä aggressiivisia.
Käyttötarkoitukseltaan ne ovat pieniä vahti- ja seurakoiria, ja niiden melko suuri, ilmeikäs pää on rotumääritelmän mukaan rodun tärkein ja huomiota herättävin erityispiirre.
Liikunta ja hoito
Griffon belge tyytyy lyhyisiin lenkkeihin ja leikkiin, ja se sopii hyvin pieneen kotiin. Lyhyen kuonon vuoksi rasitusta vältetään kuumalla säällä.
Karkea turkki harjataan säännöllisesti ja trimmataan nyppimällä muutaman kerran vuodessa. Parta pidetään puhtaana.
Terveys
Griffoneilla ei ole PEVISA-terveystutkimusvaatimuksia.
Yhteisen jalostuksen tavoiteohjelman mukaan griffoneiden keskeisimmät terveyskysymykset liittyvät polvi- ja lonkkaniveliin, silmäterveyteen, syringomyelian riskiin sekä lyhytkuonoisten rotujen ylähengitystieoireyhtymään (BOAS). Keskimääräinen elinikä on 10 vuotta 9 kuukautta.
Pennun hankinta
Mitä kasvattajalta kannattaa kysyä
- Ovatko molemmat vanhemmat rekisteröityjä, ja täyttävätkö ne rodun PEVISA-ehdot? Tulokset voi tarkistaa itse Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä KoiraNetistä.
- Millaisia vanhemmat ovat luonteeltaan? Pyydä saada tavata ainakin emä.
- Mitä geenitestejä vanhemmille on tehty?
- Miten pennut on totutettu ääniin, ihmisiin ja arkeen?
Rekisteröimättömän pennun taustaa on vaikea tarkistaa, eikä sille ole tehty rodun terveystutkimuksia.
Tunne pentutehtailun tunnusmerkit ennen kuin vastaat pentuilmoitukseen. Pentu ei myöskään ole ainoa vaihtoehto: aikuinen koira voi etsiä uutta kotia rotujärjestön uudelleensijoituksen tai rescue-yhdistyksen kautta, ja myös sekarotuinen koira voi sopia sinulle hyvin.
Kenelle griffon belge sopii?
| Ensimmäiseksi koiraksi | Sopii |
|---|---|
| Liikuntaa päivässä | Alle 1 tunti |
| Kerrostaloon | Sopii hyvin |
| Lapsiperheeseen | Varauksella, pieni koko vaatii varovaisuutta |
| Muiden koirien kanssa | Tulee yleensä toimeen |
| Yksinolo | Kohtuullisesti |
Griffon belge sopii omistajalle, joka haluaa pienen, valppaan ja omistajaansa kiintyvän seurakoiran ja on valmis hoitamaan sen karkeaa turkkia.
Mietitkö, mikä rotu sopisi sinulle? Tee Rotutesti ja vertaa toiveitasi yli 200 rodun ominaisuuksiin.
Usein kysytyt kysymykset
Minkä värinen griffon belge on?
Musta tai musta selvärajaisin punaruskein merkein.
Paljonko griffon belge painaa?
Paino vaihtelee 3,5 kilosta 6 kiloon.
Millainen luonne griffon belgellä on?
Rotumääritelmän mukaan tasapainoinen, valpas, itsetietoinen ja omistajaansa hyvin kiintynyt, ei arka eikä aggressiivinen.
Onko griffon belgellä PEVISA-ohjelma?
Ei ole. Jalostuksen tavoiteohjelmassa seurataan polvia, lonkkia, silmiä, syringomyeliaa ja hengitystä.