Ominaisuudet
Asteikko 1–5. Arvio perustuu rotumääritelmään ja rotujärjestön kuvauksiin. Yksittäinen koira voi poiketa rodun tyypillisistä piirteistä.
Plussat
- Lempeä ja ylväs
- Hyvin lempeä lasten seurassa
- Monipuolinen metsästyskoira
- Säänkestävä karkea turkki
Miinukset
- Tarvitsee paljon liikuntaa
- Vartioi valppaasti kotiaan
- Parta kerää vettä ja likaa
- Hyvin harvinainen Suomessa
Historia ja alkuperä
Rotumääritelmän mukaan jo antiikin kreikkalainen Ksenofon mainitsee lintukoiratyyppisen ikivanhan metsästyskoiran, jollaisia käytettiin eri nimisinä koko Euroopassa.
1800-luvun jälkipuoliskolla E. K. Korthals uudisti ja paransi rotua valikoivalla jalostuksella, sisäsiitoksella ja koulutuksella lisäämättä siihen ulkopuolisia verilinjoja. Kansalliset rotuyhdistykset ovat siitä lähtien pysyneet uskollisina Korthalsin näkemyksille.
Ulkonäkö ja koko
Korthalsingriffoni on tarmokas, keskikokoinen ja korkeuttaan pidempi koira, jolla on pitkä ja neliömäinen kuono. Tuuheat kulmakarvat, viikset ja parta antavat sille vakaan ja itsevarman ilmeen. Urosten säkäkorkeus on noin 55–60 cm ja narttujen noin 50–55 cm.
Peitinkarva on kovaa ja karkeaa, villisian harjasta muistuttavaa, ja sen alla on tiheä aluskarva. Väri on mieluiten teräksenharmaa ruskein merkein tai yksivärinen maksanruskea, usein ruskea kimo tai päistärikkö. Myös valko-ruskea ja valko-oranssi hyväksytään.
Luonne ja käyttäytyminen
Rotumääritelmä kuvaa korthalsingriffonia lempeäksi ja ylvääksi, erinomaiseksi metsästyskoiraksi. Se on erittäin kiintynyt isäntäänsä ja kotitilaansa ja vartioi näitä valppaasti.
Rotumääritelmän mukaan se on hyvin lempeä lasten seurassa.
Liikunta ja hoito
Korthalsingriffoni tarvitsee runsaasti liikuntaa ja mieluiten metsästystä tai kanakoirakokeita. Rotumääritelmän mukaan rodulta vaaditaan käyttökoetulos.
Karkea turkki harjataan säännöllisesti, ja parta pyyhitään tarvittaessa ruokailun ja juomisen jälkeen.
Terveys
Korthalsingriffonilla ei ole PEVISA-terveystutkimusvaatimuksia, eikä rodulle ole julkaistu suomalaista jalostuksen tavoiteohjelmaa.
Kysy kasvattajalta pennun vanhempien terveystiedoista ja esimerkiksi lonkkakuvausten tuloksista.
Pennun hankinta
Mitä kasvattajalta kannattaa kysyä
- Ovatko molemmat vanhemmat rekisteröityjä, ja täyttävätkö ne rodun PEVISA-ehdot? Tulokset voi tarkistaa itse Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä KoiraNetistä.
- Millaisia vanhemmat ovat luonteeltaan? Pyydä saada tavata ainakin emä.
- Mitä geenitestejä vanhemmille on tehty?
- Miten pennut on totutettu ääniin, ihmisiin ja arkeen?
Rekisteröimättömän pennun taustaa on vaikea tarkistaa, eikä sille ole tehty rodun terveystutkimuksia.
Tunne pentutehtailun tunnusmerkit ennen kuin vastaat pentuilmoitukseen. Pentu ei myöskään ole ainoa vaihtoehto: aikuinen koira voi etsiä uutta kotia rotujärjestön uudelleensijoituksen tai rescue-yhdistyksen kautta, ja myös sekarotuinen koira voi sopia sinulle hyvin.
Kenelle korthalsingriffoni sopii?
| Ensimmäiseksi koiraksi | Varauksella, sopii metsästäjälle |
|---|---|
| Liikuntaa päivässä | Vähintään 1,5–2 tuntia |
| Kerrostaloon | Ei ihanteellinen |
| Lapsiperheeseen | Sopii hyvin |
| Muiden koirien kanssa | Hyvin |
| Yksinolo | Kohtuullisesti |
Korthalsingriffoni sopii metsästäjälle tai maaseudulla asuvalle perheelle, joka haluaa lempeän ja isäntäänsä kiintyneen monipuolisen lintukoiran.
Mietitkö, mikä rotu sopisi sinulle? Tee Rotutesti ja vertaa toiveitasi yli 200 rodun ominaisuuksiin.
Usein kysytyt kysymykset
Mistä korthalsingriffoni on saanut nimensä?
E. K. Korthalsista, joka uudisti ja paransi rotua 1800-luvun jälkipuoliskolla.
Kuinka suureksi korthalsingriffoni kasvaa?
Urosten säkäkorkeus on noin 55–60 cm ja narttujen noin 50–55 cm.
Sopiiko korthalsingriffoni lapsiperheeseen?
Rotumääritelmän mukaan se on hyvin lempeä lasten seurassa.
Onko korthalsingriffonilla PEVISA-ohjelma?
Ei ole.
Samankaltaiset rodut
Lähteet
- Kennelliitto: Korthalsingriffonin rotumääritelmä
- Kennelliitto: PEVISA-ohjelmat ja rotukohtaiset erityisehdot 2026
