Ominaisuudet
Asteikko 1–5. Arvio perustuu rotumääritelmään ja rotujärjestön kuvauksiin. Yksittäinen koira voi poiketa rodun tyypillisistä piirteistä.
Plussat
- Peloton, iloinen ja itsevarma
- Ei riidanhaluinen
- Pieni ja kestävä
- Säänkestävä, vähän karvaa pudottava turkki
Miinukset
- Haukkuu herkästi
- Kaivaa ja metsästää pieneläimiä
- Voi olla omapäinen
- Turkki vaatii nyppimistä
Historia ja alkuperä
Cairnterrieri on yksi Skotlannin vanhimmista terrierityypeistä. Ylängön asukkaat käyttivät pieniä, sitkeitä terriereitä kettujen, saukkojen ja jyrsijöiden pyyntiin kivikasoista, joita kutsutaan englanniksi nimellä cairn. Siitä rotu sai nimensä.
Rotu tunnustettiin Isossa-Britanniassa 1900-luvun alussa. Sukulaisrotuja ovat yorkshirenterrieri ja valkoinen länsiylämaanterrieri.
Ulkonäkö ja koko
Rotumääritelmän mukaan cairnterrieri on ketterä, valpas ja luonnolliselta vaikuttava, eikä sitä saa sievistellä. Säkäkorkeus on noin 28–31 cm suhteessa painoon, ja ihannepaino on 6–7,5 kg.
Turkki on rodulle hyvin tärkeä: säänkestävä ja kaksikerroksinen, runsas ja karkea peitinkarva sekä lyhyt, pehmeä ja tiivis pohjavilla. Värejä ovat kerma, vehnä, punainen, harmaa ja lähes musta, ja kaikki voivat olla myös juovikkaita. Tumma väri korvissa ja kuonossa on tyypillistä. Täysin musta, valkoinen tai musta ruskein merkein eivät ole sallittuja.
Luonne ja käyttäytyminen
Rotumääritelmä kuvaa cairnterrieriä pelottomaksi ja iloiseksi, itsevarmaksi mutta ei riidanhaluiseksi. Se on reipas ja utelias, ja se haluaa olla mukana perheen touhuissa.
Terrierin perimä näkyy taipumuksena kaivaa ja jahdata pieneläimiä. Cairn on valpas ja ilmoittaa vieraista haukkumalla. Johdonmukainen ja palkitseva koulutus toimii parhaiten.
Liikunta ja turkinhoito
Cairnterrieri tarvitsee noin tunnin liikuntaa päivässä. Se nauttii lenkeistä maastossa ja sopii esimerkiksi agilityyn, nose workiin ja rally-tokoon.
Turkki harjataan kerran viikossa ja nypitään muutaman kerran vuodessa. Turkkia ei kannata leikata, koska se pehmentää karvan laatua ja heikentää säänkestävyyttä.
Terveys
Cairnterrierillä ei ole rotukohtaista PEVISA-ohjelmaa. Jalostuksen tavoiteohjelman mukaan valtaosa koirista elää pitkän elämän, joka päättyy vanhuuteen. Rotujärjestö jakaa rodun merkittävät perinnölliset sairaudet elinikää lyhentäviin, kuten maksan verenkiertoa häiritsevään portosysteemiseen shunttiin, ja elämänlaatua heikentäviin sairauksiin.
Rotujärjestö suosittelee jalostuskoirille terveystutkimuksia ja seuraa rodun terveyttä tilastojen ja kyselyjen avulla.
Maksashuntti ja munuaisdysplasia
Jalostuksen tavoiteohjelman mukaan cairnterrierillä on pitkään ollut terveen ja pitkäikäisen rodun maine, mutta rodussa tavataan myös vakavia perinnöllisiä sairauksia. Merkittävimpiä niistä ovat maksashuntti ja munuaisdysplasia. Elämänlaatua heikentävistä sairauksista yleisimpiä ovat allergiat ja sydänsairaudet.
Maksashunttitapausten löytämiseksi rotujärjestö suosittelee sappihappotestiä kaikille pennuille, ja kasvattajat tekevät sitä yleisesti. Kysy pennun sappihappotestin tulosta kasvattajalta.
Käyttö ja harrastukset
Jalostuksen tavoiteohjelman mukaan cairnterrieri on alun perin metsästyskoira, jonka tehtävä oli auttaa luolametsästyksessä. Se työskenteli myös pieninä ajueina, ja tyypillisiä riistaeläimiä olivat kettu, saukko ja mäyrä. Työ vaati vahvaa riistaviettiä, hyvää toimintakykyä ja sisukasta luonnetta. Seurakoirana cairn alkoi yleistyä varsinaisen kasvatustyön alettua 1900-luvun alkupuolella.
Nykyään metsästysperintö näkyy innokkuutena kaivaa ja jäljittää. Sopivia harrastuksia ovat esimerkiksi nose work, jäljestys, agility ja rally-toko.
Arki ja luonne
Rotujärjestön mukaan cairnterrierin toivottu luonne on kaksijakoinen: se on energinen, iloinen, eloisa ja avoin, mutta samalla vahva, peloton ja vakaa. Aggressiivisuus ei kuulu rotuun, mutta cairn ei epäröi puolustaa itseään tai laumaansa.
Mitä omistajat kertovat
Rotujärjestön keräämän tiedon mukaan omistajat ovat pääosin tyytyväisiä koiriensa luonteeseen. Aroista ja pelokkaista cairneista on tullut enemmän palautetta kuin aggressiivisista. Rotujärjestö on järjestänyt omia luonnetestejä vuodesta 2007 ja luonut rodulle oman luonnetesti- ja MH-luonnekuvausprofiilin.
Kerrostalo ja perhe
Kohtuullisen kokonsa ja liikuntatarpeensa ansiosta cairnterrieri sopii myös kerrostaloon. Se ilmoittaa vieraista haukkumalla, joten haukkumiseen kannattaa puuttua johdonmukaisesti jo pennusta asti.
Rodun tilanne Suomessa
Jalostuksen tavoiteohjelman mukaan ensimmäinen cairnterrieri Suomessa oli Fergus of Harelands, jonka paronitar Frances Ramsey toi Englannista vuonna 1933. Ensimmäinen suomalainen cairnkasvattaja oli Hjördis Mannelin, joka toi Englannista kaksi narttua vuonna 1934 ja aloitti kennel av Scandian.
Cairnterrieri on Suomessa lukumäärältään kohtalaisen suuri rotu. Vuosina 2004–2013 rekisteröitiin keskimäärin noin 470 cairnia vuodessa, mutta 2010-luvun lopulla määrä laski noin 300 koiraan vuodessa (286 vuonna 2017 ja 313 vuonna 2018). Tuontikoirilla on suuri merkitys rodun kasvatuksessa.
Rodun rotujärjestö on vuonna 1974 perustettu Cairnterrierikerho ry, joka sai rotujärjestön aseman vuonna 1979 ja julkaisee Cairn-lehteä.
Pennun hankinta
Mitä kasvattajalta kannattaa kysyä
- Ovatko molemmat vanhemmat rekisteröityjä, ja täyttävätkö ne rodun PEVISA-ehdot? Tulokset voi tarkistaa itse Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä KoiraNetistä.
- Millaisia vanhemmat ovat luonteeltaan? Pyydä saada tavata ainakin emä.
- Mitä geenitestejä vanhemmille on tehty?
- Miten pennut on totutettu ääniin, ihmisiin ja arkeen?
Rekisteröimättömän pennun taustaa on vaikea tarkistaa, eikä sille ole tehty rodun terveystutkimuksia.
Tunne pentutehtailun tunnusmerkit ennen kuin vastaat pentuilmoitukseen. Pentu ei myöskään ole ainoa vaihtoehto: aikuinen koira voi etsiä uutta kotia rotujärjestön uudelleensijoituksen tai rescue-yhdistyksen kautta, ja myös sekarotuinen koira voi sopia sinulle hyvin.
Kenelle cairnterrieri sopii?
| Ensimmäiseksi koiraksi | Sopii hyvin |
|---|---|
| Liikuntaa päivässä | Noin 1 tunti |
| Kerrostaloon | Sopii, haukkuminen on huomioitava |
| Lapsiperheeseen | Sopii |
| Muiden koirien kanssa | Tulee yleensä toimeen |
| Yksinolo | Kohtuullisesti |
Cairnterrieri sopii perheelle tai yksin asuvalle, joka haluaa pienen mutta reippaan ja kestävän koiran. Pieneläimet ja pihan kaivaminen kannattaa ottaa huomioon.
Omistajien kokemukset
Onko sinulla cairnterrieri?
Rodusta ei ole vielä julkaistu omistajien kokemuksia. Kerro muille rotua harkitseville, millaista arki rodun kanssa on – riittää muutama lause.
Kerro oma kokemuksesi
Julkaistaan nimimerkillä, kun kokemus on tarkistettu.
Usein kysytyt kysymykset
Mistä cairnterrierin nimi tulee?
Englannin sana cairn tarkoittaa kivikasaa. Rotua käytettiin kettujen ja jyrsijöiden pyyntiin kivikasojen koloista.
Pitääkö cairnterrierin turkki trimmata?
Turkki nypitään muutaman kerran vuodessa. Leikkaaminen pehmentää karvaa, eikä sitä suositella.
Sopiiko cairnterrieri ensimmäiseksi koiraksi?
Kyllä. Cairn on reipas ja helppo pitää, kunhan sen terrierimäinen luonne otetaan huomioon.
Mikä on cairnterrierin elinikä?
Cairnterrieri elää tavallisesti 12–15 vuotta.
Mihin cairnterrieriä on alun perin käytetty?
Luolametsästykseen. Tyypillisiä riistaeläimiä olivat kettu, saukko ja mäyrä.
Kuinka paljon cairnterriereitä rekisteröidään Suomessa?
Vuosina 2004–2013 keskimäärin noin 470 vuodessa, 2010-luvun lopulla noin 300 vuodessa.
Mikä on sappihappotesti?
Verikoe, jolla seulotaan maksashunttia. Rotujärjestö suosittelee sitä kaikille cairnterrierin pennuille.
Milloin ensimmäinen cairnterrieri tuli Suomeen?
Vuonna 1933, kun paronitar Frances Ramsey toi Englannista Fergus of Harelands -nimisen koiran.
Samankaltaiset rodut
Lähteet
- Kennelliitto: Cairnterrierin rotumääritelmä
- Kennelliitto: PEVISA-ohjelmat ja rotukohtaiset erityisehdot 2026
- Rotujärjestö: Cairnterrierin jalostuksen tavoiteohjelma 2021–2025
- Cairnterrierikerho ry: Cairnterrierin jalostuksen tavoiteohjelma 2021–2025 (historia Suomessa, rekisteröinnit, luonne ja terveys)
