Ominaisuudet
Asteikko 1–5. Arvio perustuu rotumääritelmään ja rotujärjestön kuvauksiin. Yksittäinen koira voi poiketa rodun tyypillisistä piirteistä.
Plussat
- Iloinen ja rakastettava
- Terrieriksi miellyttämishaluinen
- Vanhuuteen kuolleet elävät pitkään
- Ei juuri pudota karvaa
Miinukset
- Ylempien hengitysteiden ahtaus mahdollinen
- Tietynlainen itsepäisyys
- Turkki nypitään
- Saalisvietti
Historia ja alkuperä
Rotumääritelmän mukaan norwichin- ja norfolkinterrierit on nimetty Norwichin kaupungin ja Norfolkin kreivikunnan mukaan. 1800-luvun alussa ne olivat vain Itä-Anglian maatilojen koiria, jotka polveutuvat muun muassa glen of imaalinterriereistä, punaisista cairnterriereistä ja dandiedinmontinterriereistä.
Rotua on käytetty ketun, mäyrän ja rottien pyyntiin. Norwichin- ja norfolkinterrierit ovat lähisukulaisia, jotka erotettiin omiksi roduikseen korvien asennon perusteella: norwichinterrierillä on pystykorvat, norfolkinterrierillä eteenpäin taittuneet korvat.
Ulkonäkö ja koko
Norwichinterrieri on matala ja innokas, tiivis- ja vahvarakenteinen, tilavarunkoinen ja hyväluustoinen terrieri. Ihannesäkäkorkeus on 25 cm. Korvat ovat pystyt ja teräväkärkiset.
Karva on kovaa, karkeaa, suoraa ja rungonmyötäistä, ja kaulassa se muodostaa päätä kehystävän kauluksen. Värejä ovat punaisen sävyt, vehnänvärinen, musta punaruskein merkein ja grizzle.
Luonne ja käyttäytyminen
Rotumääritelmä kuvaa norwichinterrieriä rakastettavaksi, ei riidanhaluiseksi, äärimmäisen toimeliaaksi, karaistuneeksi, iloiseksi ja pelottomaksi.
Jalostuksen tavoiteohjelman mukaan norwichinterrierillä on terrieriksi melko paljon miellyttämisenhalua, joskin tietynlaisella itsepäisyydellä höystettynä. Iloisen luonteensa vuoksi rotu on kerännyt paljon ystäviä.
Liikunta ja turkinhoito
Norwichinterrieri tarvitsee noin tunnin liikuntaa päivässä. Helteellä rasitusta kannattaa välttää, jos koiralla on hengitysoireita.
Karkea turkki harjataan viikoittain ja nypitään muutaman kerran vuodessa.
Terveys
Norwichinterrierillä ei ole rotukohtaista PEVISA-ohjelmaa. Jalostuksen tavoiteohjelman mukaan vanhuuteen kuolleiden keski-ikä on 14 vuotta 2 kuukautta, mikä on verrattain korkea, ja kaikkien ilmoitettujen keski-ikä 11 vuotta 9 kuukautta. Yleisin sairauskuolinsyy on syöpä.
Vakavimpana ongelmana rotujärjestö mainitsee ylempien hengitysteiden rakenteellisen ahtauden (NTUAS), joka voi aiheuttaa kuorsausta, nielutulehduksia ja lämpöhalvausherkkyyttä.
Hengitystiet, kramppaus ja epilepsia
Jalostuksen tavoiteohjelman mukaan hengitystieongelmat (NTUAS), ahtaat nielut, kramppausoireyhtymä (CECS), epilepsia ja lisääntymisen ongelmat ovat rodussa huolestuttavan vakavia. CECS-kohtauksessa koiralla on liikkumishäiriöitä, mutta se on koko ajan tajuissaan, mikä erottaa sen tavallisesta epilepsiasta. Kohtausten syytä ei vielä tunneta, ja rotujärjestö tukee aiheen tutkimusta.
Lisääntyminen
Rotujärjestön mukaan narttujen synnytysheikkoudet johtavat suureen määrään keisarileikkauksia, ja pentukuolleisuutta on tutkittu useita vuosia. Pennun ostajan kannattaa kysyä kasvattajalta suvun hengitysoireista, krampeista ja epilepsiasta.
Arki norwichinterrierin kanssa
Norwichinterrierin käyttötarkoitus on nykyään seurakoira. Jalostuksen tavoiteohjelman mukaan se on hyvin mukautuvainen ja terrieriksi verraten pehmeä koira, jossa yhdistyvät energisyys ja toiminnanhalu. Ihanteellisesti se on avoin ja sosiaalinen niin ihmisiä kuin toisia koiria kohtaan.
Yksin kotona
Rotujärjestön käyttäytymiskyselyn mukaan 84,7 % norwichinterriereistä ei kärsi eroahdistuksesta. Satunnaisesti yksinoloon reagoi 13,3 % ja jatkuvasti 2,0 %. Rotujärjestö pitää yksinolon ongelmia yksittäisten koirien, ei koko rodun, ongelmana. Yksinoloa kannattaa silti harjoitella pennusta asti vähitellen.
Luonne omistajien silmin
Saman kyselyn mukaan suurin osa omistajista kuvasi koiransa rotumääritelmän mukaiseksi. Vajaa kymmenesosa vastaajista koki koiransa odotuksia arammaksi (7,3 %) tai kovapäisemmäksi (5,7 %). Rotujärjestön mukaan rodun luonteen heikkoudet liittyvät juuri pehmeyteen ja omistajariippuvuuteen, joten pentua kannattaa totuttaa monipuolisesti uusiin ihmisiin, ääniin ja paikkoihin.
Kerrostalo ja kaupunki
Pieni koko, sopeutuvaisuus ja kohtuullinen liikuntatarve tekevät norwichinterrieristä toimivan kaupunkikoiran. Terrierinä se on kuitenkin utelias ja nopea, joten liikenteessä se kulkee hihnassa.
Jos harkitset myös luppakorvaista sisarrotua, katso vertailu Norwichinterrieri vai norfolkinterrieri?
Rodun tilanne Suomessa
Norwichinterrieri on Suomessa vakiintunut mutta pienilukuinen rotu. Jalostuksen tavoiteohjelman mukaan vuosina 2013–2022 rekisteröitiin vuosittain 76–130 norwichinterrieriä, ja viime vuosina määrä on asettunut yli sataan koiraan vuodessa. Pentueet ovat pieniä: keskimäärin vajaa kolme pentua.
Rodun kotimaassa Isossa-Britanniassa rekisteröintimäärät ovat niin alhaiset, että norwichinterrieri kuuluu Kennel Clubin uhanalaisten kotimaisten rotujen (Vulnerable Native Breeds) ohjelmaan. Siksi perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen on rotujärjestön tärkeimpiä tavoitteita.
Rodun rotujärjestö on vuonna 1986 perustettu Suomen Norwichin- ja Norfolkinterrierit ry, joka sai rotujärjestön aseman vuonna 1997. Yhdistyksessä oli 865 jäsentä vuonna 2022.
Pennun hankinta
Mitä kasvattajalta kannattaa kysyä
- Ovatko molemmat vanhemmat rekisteröityjä, ja täyttävätkö ne rodun PEVISA-ehdot? Tulokset voi tarkistaa itse Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä KoiraNetistä.
- Millaisia vanhemmat ovat luonteeltaan? Pyydä saada tavata ainakin emä.
- Mitä geenitestejä vanhemmille on tehty?
- Miten pennut on totutettu ääniin, ihmisiin ja arkeen?
Rekisteröimättömän pennun taustaa on vaikea tarkistaa, eikä sille ole tehty rodun terveystutkimuksia.
Tunne pentutehtailun tunnusmerkit ennen kuin vastaat pentuilmoitukseen. Pentu ei myöskään ole ainoa vaihtoehto: aikuinen koira voi etsiä uutta kotia rotujärjestön uudelleensijoituksen tai rescue-yhdistyksen kautta, ja myös sekarotuinen koira voi sopia sinulle hyvin.
Kenelle norwichinterrieri sopii?
| Ensimmäiseksi koiraksi | Sopii |
|---|---|
| Liikuntaa päivässä | Noin 1 tunti |
| Kerrostaloon | Sopii |
| Lapsiperheeseen | Sopii |
| Muiden koirien kanssa | Tulee yleensä toimeen |
| Yksinolo | Kohtuullisesti |
Norwichinterrieri sopii omistajalle, joka haluaa pienen, iloisen ja seurallisen terrierin ja jaksaa hoitaa sen turkkia.
Omistajien kokemukset
Onko sinulla norwichinterrieri?
Rodusta ei ole vielä julkaistu omistajien kokemuksia. Kerro muille rotua harkitseville, millaista arki rodun kanssa on – riittää muutama lause.
Kerro oma kokemuksesi
Julkaistaan nimimerkillä, kun kokemus on tarkistettu.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä eroa on norwichinterrierillä ja norfolkinterrierillä?
Norwichinterrierillä on pystykorvat, norfolkinterrierillä eteenpäin taittuneet korvat.
Mikä on NTUAS?
Norwichinterriereillä esiintyvä ylempien hengitysteiden rakenteellinen ahtauma.
Onko norwichinterrieri helppo kouluttaa?
Se on terrieriksi melko miellyttämishaluinen, mutta voi olla itsepäinen.
Mikä on norwichinterrierin elinikä?
Norwichinterrieri elää tavallisesti 12–15 vuotta. Vanhuuteen kuolleet ovat eläneet keskimäärin yli 14 vuotta.
Kuinka paljon norwichinterriereitä rekisteröidään Suomessa?
Vuosina 2013–2022 rekisteröitiin 76–130 koiraa vuodessa. Viime vuosina määrä on ollut yli sata.
Viihtyykö norwichinterrieri yksin kotona?
Useimmiten. Rotujärjestön kyselyssä 84,7 % koirista ei kärsinyt eroahdistuksesta, mutta yksinoloa kannattaa harjoitella pennusta asti.
Mikä on CECS eli kramppaus?
Kohtauksellinen liikehäiriö, jonka aikana koira on tajuissaan. Syytä ei vielä tunneta, ja sitä esiintyy erityisesti borderterriereillä ja norwichinterriereillä.
Mikä on norwichinterrierin rotujärjestö?
Suomen Norwichin- ja Norfolkinterrierit ry, joka on perustettu vuonna 1986.
Samankaltaiset rodut
Lähteet
- Kennelliitto: Norwichinterrierin rotumääritelmä
- Kennelliitto: PEVISA-ohjelmat ja rotukohtaiset erityisehdot 2026
- Suomen Norwichin- ja Norfolkinterrierit ry: Norwichinterrierin jalostuksen tavoiteohjelma 2024–2028
- Suomen Norwichin- ja Norfolkinterrierit ry: Norwichinterrierin jalostuksen tavoiteohjelma 2024–2028 (käyttäytymiskysely, rekisteröinti- ja kuolinsyytilastot)
