Ominaisuudet
Asteikko 1–5. Arvio perustuu rotumääritelmään ja rotujärjestön kuvauksiin. Yksittäinen koira voi poiketa rodun tyypillisistä piirteistä.
Plussat
- Vakaa ja rauhallinen
- Monipuolinen ajokoira
- Helppohoitoinen turkki
- Kotona mukava perheenjäsen
Miinukset
- Vahva ajovietti
- Tarvitsee metsästystä tai vastaavaa tekemistä
- Ääntelee ajaessaan
- Pitkä selkä vaatii hoikan kunnon
Historia ja alkuperä
Rotumääritelmän mukaan Etelä-Ruotsiin tuotiin 1910-luvulla saksalainen Westfälische Dachsbracke, jonka ensimmäinen yksilö rekisteröitiin vuonna 1913. Rodun kykyihin kauriinajossa alettiin kiinnittää huomiota 1930-luvulla, kun kauriskanta vahvistui ja levisi pohjoisemmaksi.
Vuonna 1947 Dachsbracken ruotsalainen muunnos nimettiin dreeveriksi.
Ulkonäkö ja koko
Dreeveri on pitkänomainen, matalaraajainen ja tukeva. Urosten säkäkorkeus on 32–38 cm (ihanne 35 cm) ja narttujen 30–36 cm (ihanne 33 cm). Pää on suhteellisen suuri ja kapenee kirsua kohti.
Karva on karheaa, tiiviisti rungonmyötäistä ja suoraa. Kaikki värit valkoisin merkein ovat sallittuja, paitsi valkovoittoisuus, merle ja maksanruskea. Valkoiset merkit näkyvät edestä, sivuilta ja takaa.
Luonne ja käyttäytyminen
Rotumääritelmän mukaan dreeveri on tarkkaavainen ja vakaa, ei aggressiivinen, hermostunut eikä arka.
Jalostuksen tavoiteohjelman mukaan dreeveri ajaa mielellään eri riistaeläimiä, kuten kaurista, peuraa, jänistä, kettua ja supikoiraa, ja haukku on ajossa rauhallista, kuuluvaa ja sointuvaa. Kotona se on yleensä rauhallinen ja ystävällinen perheenjäsen.
Liikunta ja hoito
Dreeveri on metsästyskoira, joka tarvitsee päivittäisen liikunnan lisäksi mahdollisuuden käyttää nenäänsä. Jos se ei pääse metsälle, jäljestys ja hajutyöskentely ovat hyviä korvaajia.
Karhea turkki on helppohoitoinen. Pitkän rungon vuoksi koiran kannattaa pysyä hoikkana.
Terveys ja PEVISA
Dreeveri kuuluu PEVISA-ohjelmaan, mutta terveystutkimuksia ei vaadita. Ohjelma rajoittaa uroksen jälkeläismäärän 50 pentuun, ja nartun on oltava astutettaessa vähintään 24 kuukauden ikäinen.
Pennun ostajan kannattaa kysyä kasvattajalta vanhempien terveydestä ja käyttöominaisuuksista, sillä rodulta vaaditaan käyttökoetulos.
Pennun hankinta
Mitä kasvattajalta kannattaa kysyä
- Ovatko molemmat vanhemmat rekisteröityjä, ja täyttävätkö ne rodun PEVISA-ehdot? Tulokset voi tarkistaa itse Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä KoiraNetistä.
- Millaisia vanhemmat ovat luonteeltaan? Pyydä saada tavata ainakin emä.
- Mitä geenitestejä vanhemmille on tehty?
- Miten pennut on totutettu ääniin, ihmisiin ja arkeen?
Rekisteröimättömän pennun taustaa on vaikea tarkistaa, eikä sille ole tehty rodun terveystutkimuksia.
Kenelle dreeveri sopii?
| Ensimmäiseksi koiraksi | Metsästäjälle sopii |
|---|---|
| Liikuntaa päivässä | 1–2 tuntia |
| Kerrostaloon | Varauksella |
| Lapsiperheeseen | Sopii |
| Muiden koirien kanssa | Hyvin |
| Yksinolo | Kohtalaisesti |
Dreeveri sopii parhaiten metsästäjälle, joka haluaa rauhallisen ja monipuolisen ajokoiran, joka on kotona helppo perheenjäsen.
Usein kysytyt kysymykset
Mihin dreeveriä käytetään?
Se on ajava metsästyskoira, jota käytetään erityisesti kauriin ja peuran ajoon, mutta se ajaa myös jänistä ja kettua.
Kuinka suureksi dreeveri kasvaa?
Urokset 32–38 cm ja nartut 30–36 cm.
Sopiiko dreeveri perhekoiraksi?
Se on vakaa ja ystävällinen, mutta tarvitsee metsästystä tai muuta nenätyötä viihtyäkseen.
Mistä dreeveri on peräisin?
Ruotsista. Se kehitettiin saksalaisesta Westfälische Dachsbrackesta ja nimettiin dreeveriksi vuonna 1947.
Samankaltaiset rodut
Lähteet
- Kennelliitto: Dreeverin rotumääritelmä
- Kennelliitto: PEVISA-ohjelmat ja rotukohtaiset erityisehdot 2026
- Rotujärjestö: Dreeverin jalostuksen tavoiteohjelma